2/🧵 Tämä on lyhennetty versio aiemmin blogissa julkaistusta tekstistä, jonka voit lukea halutessasi helppolukuisessa artikkelimuodossa alta. Liittymällä uutiskirjeeseen ei kirjoitukset jää vahingossakaan välistä. Jatketaan kuitenkin nyt ketjumuodossa. https://heikkikeskivali.substa...

3/🧵 Ostimme 2019 rakennetun ensiasuntomme marraskuussa, jonka sähkön vuosikulutus oli varsin alhaiset 12 MWh; suorasähkölämmitteinen omakotitalo lämminvesikierrolla ja poistoilmalämpöpumpulla. Asunto sijaitsee Espoossa ja lämmitettyä asuintilaa on 118 neliömetriä.

4/🧵 Merkittävän lämmitystarpeen ja lämpötilavaihteluiden vuoksi suomalaisen kodin energiankulutus jakautuu vuodelle varsin epätasaisesti. Tässä tekoälyjen Grok ja ChatGPT käsitys tilanteesta.

5/🧵 Arvioitaessa 10-20 vuoden säästöjä, saadut tulokset ovat ainoastaan niin hyviä kuin käytetyt oletukset. Ennustusten tekeminen on hankalaa, erityisesti tulevaisuuteen liittyen. Nyt kuitenkin kansantajuisuus edellä, tarkemmat hifistelyt saat tehdä itse. Aloitetaan!

6/🧵 Asennutimme Innoairilla tammikuussa ilmalämpöpumpun mallia Mitsubishi Electric RW34. Keskeinen syy oli asuinmukavuus; emme pidä yhtään liian kuumasta. Samalla saimme tarkemman sisälämpötilasäädön, sillä lattialämmityksessä on hankala viive säädön ja kokemuksen välillä.

7/🧵 Kokonaisuus suojakoteloineen maksoi noin 3 400 euroa, josta työn osuus noin 1 000 euroa. Vähennysten hyödyntämisen jälkeen maksettavaa jäi siis noin 3 000 euroa. Halvempaakin oli tarjolla, mutta laadukkaamman ilmalämpöpumpun pitäisi kestää 15 vuotta käytössä.

8/🧵 Sähkönkulutus laski heti, vaikka nostimme samalla sisälämpötilaa muutamalla asteella. Ohessa vuorokausikulutuksemme eri lämpötilahaitareissa ennen ja jälkeen. Koska nostimme samalla sisälämpötilaa, voi arvioida hyödyn olevan ainakin 20% kokonaiskulutuksesta.

9/🧵 Otantamme ei ole vuosikausia pitkä, joten tuloksissa on takuulla hälyä. Siitä huolimatta nähdään lämpöpumpun laskeneen kulutusta, vaikka samalla paransimme elinmukavuutta. Vedetään mutkat suoriksi ja arvioidaan säästöksi 12 MWh vuosikulutuksesta 20% eli 2,4 MWh.

10/🧵 Tilastokeskuksen mukaan sähkön verot ja siirrot huomioiva kokonaishinta on ollut vuodesta 2010 lähtien keskimäärin noin 140 EUR/MWh. Käytetään laskuissa säästöjen arviointiin tätä 140 EUR/MWh kokonaishintaa.

11/🧵 Pystymme nyt arvioimaan tuoton ilmalämpöpumpusta. Koko totuus ei kuitenkaan ole tässä. Verottaja ei nimittäin iske väliin jos säästät rahaa. Toisin sanoen tässä laskettu tuotto on verojen jälkeen.

12/🧵 Jos tuotosta haluaa vertailukelpoisen osinkotuoton kanssa, pitää verotuksen kylmä koura huomioida. Esimerkiksi, jos saat 100e osinkoina, et saa tilillesi 100e vaan 74,5e, koska verottaja pidättää 25,5e välistä. Jos säästät 100e kuluissa, hyötysi on myös samaiset 100e!

13/🧵 Sijoittajan tarkastellessa osinkotuottoa, on se osinkoprosentti ennen verojen vähentämistä. Osinkotuottoon vertailukelpoinen tuotto on ilmalämpöpumpun elinkaaren aikana 15% ja verojenkin jälkeen noin 9%.

14/🧵 Seuraavana vuorossa oli 7,2 kWp aurinkojärjestelmä lounaaseen viistävälle saumapeltikatolle. Tapasin sattumalta päiväkodin pihalla toisen isän ja hän sanoi asentavansa työkseen aurinkojärjestelmiä. Asia tietenkin innosti ja pian oli Asennus Tuomaala Oy jo työn touhussa.

15/🧵 Ensimmäinen kokonainen tuotantopäivä kesäkuussa oli aurinkoinen ja tuotantoa syntyi yli 40 kWh, merkittävästi yli oman kesäisen tarpeen. Ylimääräinen tuotanto siirtyi verkkoon pörssihintaan miinus 2,4 EUR/MWh marginaali.

16/🧵 Viikkoa myöhemmin asennusvuorossa oli samaisesta Asennus Tuomaala Oy:stä DYNESSin 17 kWh LiFePO₄-akkujärjestelmä. Akun suhteellisen pieni koko yllätti positiivisesti ja se mahtui vaivattomasti varastotilaan. https://aurinkosahkotukku.fi/w...

17/🧵 Akkua ohjataan hybridi-invertterin käyttöliittymän kautta (Solis Cloud), joka on helppokäyttöinen ja visuaalinen. Akun ja sähkönkäytön logiikalle voi asettaa ennalta määrättyjä rajaehtoja tai käytön voi antaa beta-testissä olevan tekoälyn hoteisiin.

18/🧵 Aurinko- ja akkujärjestelmän yhteispeli näkyi nopeasti myös sähkönkulutuksessa. Toukokuussa sähkönkulutus oli vielä 700 kWh, heinäkuussa enää 60 kWh. Kesäkuu oli siirtymäkuukausi. Tuskin tarvitsee vinkata, missä kohtaa kesäkuuta omatuotanto alkoi?

19/🧵 Aurinkojärjestelmän tuotolle keskeistä on omakäytön osuus. Jos järjestelmä syrjäyttää omaa kulutusta, saa säästön sähköstä, siirrosta ja veroista. Jos tuotantoa menee takaisin verkkoon, saa tuoton ainoastaan sähköstä.

20/🧵 Sähkö itsessään on vain noin 40% kokonaisuudesta, joten ero aurinkosähkön omakäytön ja verkkoon syötön välillä on valtava (140 vs 56 EUR/MWh). Lasketaan karkealla tasolla ensin aurinkojärjestelmän tuotto.

21/🧵 Etelä-Suomessa saa 800 huipunkäyttötuntia eli tuotanto vuodessa 7,2 kWp järjestelmällä on 5,8 MWh. Ilman tukevaa akkua, oletetaan omakäytöksi 1/3 ja verkkoon syötetyksi tuotannoksi 2/3 - nämä luvut ovat karkeasti linjassa ensimmäisten käyttökuukausien perusteella.

22/🧵 Omakäytössä säästöä syntyy sähkön kokonaishinnan 140 EUR/MWh (sis. verot, siirto) verran, mutta verkkoon syötettäessä vain 40% siitä. Järjestelmäkustannus asennettuna kotitalousvähennysten jälkeen oli noin 5 000 euroa (0,7 EUR/Wp) ja odotettu elinikä 20 vuotta.

23/🧵 Näin saamme osinkovirran kanssa vertailukelpoisen 14% vuosituoton ja verojen jälkeen kouraan 9% vuosituoton. Ei lainkaan hassumpaa. Mikäli haluaa kasvattaa omakäyttöä ja hyötyä sähköhintojen heilunnasta, on akkujärjestelmä mainio ratkaisu. Katsotaan siis tarkemmin!

24/🧵 Sähköä lataavien ja purkavien järjestelmien mallinnus on hankalaa, sillä vaihtoehtoja on valtavasti. Pidetään yksinkertaisena. Solis Cloud AI:n ajologiikan oikkuja voi ihmetellä alla hyvin volatiilina päivänä, jolloin sähköhinta heilui 80-500 EUR/MWh välillä.

25/🧵 Akun keskeinen rajoite on sen elinajan syklimäärä (~6000 kpl); päivässä yksi sykli tarkoittaa yli 15 vuoden elinikää. Suurin hyöty 17 kWh akusta syntyy aurinkojärjestelmän omakäytön maksimoimisesta. Oletetaan omakäytön nousevan akun myötä 90% tasolle.

26/🧵 Aurinko ei juuri paista talvisin, mutta akku voi jatkaa työntekoa. Akkua kannattaa käyttää, kun sen saa ladattua siirto ja verot huomioiden hyvin halvalla ja purettua kalliilla. Tätä arvonluontia on mahdoton tietää tarkasti, mutta yksinkertaistetaan.

27/🧵 Vuosina 2023-24 yli 200 EUR/MWh hinnan tunteja oli Suomessa 181 kpl. Oletetaan akun ajavan tämän verran syklejä vuodessa puhtaasti markkinahintaa vasten, jolloin oletetaan hyödyn olevan 100 EUR/MWh. http://youtube.com/live/s5S-1P...

28/🧵 Koko hintapiikkihän ei ole hyötyä; sähkö pitää ensin ladata akkuun ja silloin maksuun tulee sähkö, siirto ja verot. Lisäksi akkua ei kannata ajaa täysin tyhjäksi vaan noin 20% tasolle, jolloin elinikä säilyy paremmin. Voimme laskea nyt koko järjestelmän tulovirrat.

29/🧵 Kotitalousvähennysten jälkeen aurinko- ja akkujärjestelmän kokonaiskustannus oli noin 11 000 euroa. Näin saamme laskettua järjestelmän elinkaaren vuosituotot; toteutuneina 7% ja osinkovirtaan verrannollisena 12%.

30/🧵 Akkujärjestelmän saisi aggregaattoreiden kautta halutessaan myös reservimarkkinoille, mutta kyvykkyys edellyttää reservimarkkinan päätelaitteen asentamista (hinta-arvio asennettuna noin 2 000 euroa).

31/🧵 Esimerkiksi akku- ja säätöpalvelutarjoaja Emaldo arvioi 10 kW -tehoisen akuston tuottavan reservimarkkinoilla yli 2 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaisi vuoden takaisinmaksua kyseiselle moduulille. https://energio.fi/blogs/uutis...